Aloitin syksyllä 2021 Helsingin Psykoterapiainstituutissa kaksivuotiset Ratkaisukeskeisen lyhytterapian 60 op opinnot, sisältäen psykoterapeuttikoulutuksen edellyttämät lisäopinnot 30 op.

Ratkaisukeskeinen lyhytterapia on voimavarakeskeistä, nimensä mukaisesti ongelmien ratkaisuun tähtäävää, osallistavaa ja keskustelevaa terapiaa, jossa asiakkaan oma kokemus, havainnointi ja asiantuntijuus ovat keskiössä. Terapeutin tehtävänä on lähtötilanne hyväksyen tehdä näkyväksi jo olemassa olevat voimavarat ja havaintojensa pohjalta ohjailla asiakasta löytämään uusia, vaihtoehtoisia ajattelu- ja toimintamalleja sekä yhdistää eri elämänalueilla hyväksi havaittuja toimintamalleja kohteena olevaan tilanteeseen.

Yleinen harhaluulo on, ettei RatKes:issa puututa lainkaan menneeseen. Ratkaisukeskeisyyden lähtökohtana on nykytilanteen hahmottaminen, jo kokeiltujen toimintamallien kartoittaminen ja taustan selvittäminen siinä määrin, mikä on olennaista uudenlaisen toiminnan pohjustamisen kannalta. Menneitä ei tarvitse väistellä, mutta niihin ei myöskään tarvitse jäädä jumiin. Jo yhdessäkin ongelmakohdassa edistyminen voi vahvasti ja positiivisesti edesauttaa muidenkin haasteiden kanssa etenemistä.

Lyhytterapiassa asiakastapaamisia on yleensä 1-20, joista jokaisessa käsitellään asiakkaan tavoitteet, osatavoitteet, jo toimivat työskentelymallit sekä uudenlaiset, harjoiteltavat ajatus-toimintaketjut. Asiakas päättää itse yhteistyössä terapeutin kanssa tapaamisten jatkuvuudesta ja tiheydestä. Asiakastapaamisia voidaan tehdä myös etäyhteyksien avulla. Itse suosisin kuitenkin ainakin ensitapaamisessa lähityöskentelyä.

Asiakastyöskentely on aina luottamuksellista. Lyhytterapiassa ei käytetä asiakkaan henkilötunnusta enkä tallenna asiakastietoja mihinkään sähköisiin järjestelmiin. Terapeuttina saatan asiakastapaamisen aikana tarvittaessa tehdä joitain muistiinpanoja, jotka asiakas saa halutessaan mukaansa. Asiakassuhteen jatkuessa voin terapeuttina tehdä omia muistiinpanoja seuraavan tapaamisen valmistelun helpottamiseksi. Nämä muistiinpanot säilytän lukitussa tilassa ja koodattuina tiettyyn asiakkaaseen yhdistämisen estämiseksi. Asiakassuhteen päättyessä hävitän tunnistekoodit. Mikäli asiakastapaamisissa käsitelty tarina tai toimintamalli olisi hyödyllinen esimerkkinä työnohjauksellisessa- tai toisessa terapeuttisessa kohtaamisessa, se käsitellään aina siten, ettei ko. henkilöitä ole mahdollista tunnistaa.

Koulutukseeni sisältyy terapeuttina työskentelyä asiakkaiden kanssa (108 tuntia á 45 min) alkaen toukokuussa 2022. Terapiakäynneissä käytän opintojen aikana alennettua tariffia. Valmistumiseni siintää lokakuussa 2023. Ota yhteyttä ajan varaamiseksi tai lisätietojen saamiseksi tästä, tai soita/ lähetä viesti: 045 7835 0878. Otan vastaan asiakkaita Helsingissä Topeliksenkadulla (lähellä Töölön kirjastoa) Helsingin seudun mielenterveysseuran tiloissa erikseen sovittavina ajankohtina. Myös etätapaamiset ovat mahdollisia, mutta ensimmäisen kohtaamisen tulee olla lähitapaaminen.

Ratkaisukeskeinen lyhytterapia ei kuulu Kela:n korvaamiin kuntoutuspsykoterapioihin. (Poikkeuksena on Nuotti-valmennus 16-29 vuotiaille nuorille, joiden toimintakyky on olennaisesti heikentynyt. Nuotti-valmennus on Kela:n koordinoimaa ja siinä on oma valmentajarekisteri.)

Lyhytterapiaa ei pidetä ideaalina terapiamuotona vakavien traumaperäisten tai psykoottisten oireiden hoitamiseen. Voimavarasuuntautunut ratkaisukeskeinen lyhytterapia on kuitenkin todettu satunnaistetussa ja kontrolloidussa kokeessa v. 1994-2000 tehokkaaksi masennushäiriön hoidossa:
”Voimavarasuuntautuneen terapian ja psykodynaamisen lyhytterapian välillä ei todettu eroa vaikuttavuudessa. Masennusoireet vähenivät nopeammin kummassakin lyhytterapiassa kuin pitkässä terapiassa.” https://www.kaypahoito.fi/nak06944 Duodecim
Lyhtterapia voi olla avuksi elämän laadun kohentamisessa myös silloin, jos asiakas joutuu odottamaan kauan pitkäkestoiseen psykodynaamiseen, kognitiiviseen tms. psykoterapiaan pääsemistä.

”Muutoksen salaisuus on kohdentaa kaikki energia vanhaa vastaan taistelemisen sijaan uuden rakentamiseen.” Sokrates (n. 470 – 399 e.a.a.)