Rentouttavat äänimaljat

Seuraavassa tekstissä kerron tarkemmin julkaisemastani albumista, äänimaljoista, omista kokemuksistani, omasta maljasoittotekniikastani ja vastaan muutamiin usein esitettyihin kysymyksiin. Mikäli haluat ensin muodostaa oman käsityksen puhtaasti omaan kokemukseen perustuen, älä lue enempää, vaan käy ensin kuuntelemassa lyhyet näytteet iTunesista tai 5 minuutin demo tästä soundcloud-linkistä.

maljat3.jpg

Käyttämäni maljat ovat saksalaisen Peter Hess:in tuottamia. Niiden metalliseos tehdään Saksassa 12 eri metallista. Maljat taotaan vanhan perinteen mukaisesti käsin Nepalissa, minkä jälkeen ne toimitetaan takaisin Saksaan ja laaduntarkastuksen kautta myyntiin.

Jokainen malja on yksilö. Kullakin maljalla on oma pohjasävel, yläsävelsarja ja huojuntataajuus ”vibrato”. Äänitteellä käyttämässäni setissä on ns. kehomalja, raajamalja ja sydänmalja. Testasin huolella omia maljoja valitessani, että kunkin maljan oma värähtelytaajuus on mahdollisimman vapaasti soiva, harmoninen ja yläsäveliltään rikas. Lisäksi valitsin hyväksi kokemistani yksilöistä parhaiten toisiinsa sopivan yhdistelmän, jotta yhteissointi olisi selkeä ja täyteläinen. Muusikon taustastani oli varmasti apua tässä.

Maljojen soittotavallakin on suuri merkitys. Huopapäällysteisellä kapulalla, eli malletilla soitetaan maljaa hieman sen yläreunan alapuolelta. Soittokohta, malletin nopeus, heilautuskaaren pituus ja liikkeen rentous vaikuttavat soinnin laatuun. Lisäksi on merkitystä sillä, millä kohtaa maljan omaa huojuntaa ajallisesti lyönti tapahtuu.

Tällä albumilla käytän usein kolmen perättäisen lyönnin kaavaa. Rytmisesti niissä on usein pieni hidastus. Ensimmäinen ja toinen lyönti ovat valitsemani sisäisen pulssin tahdissa, kolmas hieman viivytetty. Tällä kaaviolla syntyy alitajuinen vaikutelma rauhoittuvasta tunnelmasta, mikä tukee rentoutumista ja levollisuutta. Lyöntien dynaaminen suhteutus menee usein niin, että ensimmäinen lyönti on hiljainen, toinen hieman voimakkaampi ja kolmas taas aavistuksen verran hiljaisempi. Näin syntyy myös vaikutelma pienistä sisäisistä kaarroksista isomman rakenteen sisällä. Kolmen maljan ja kolmen lyönnin yhdistelmä luo turvallista ja levollista tunnelmaa. Pienet sävy- ja voimakkuusvaihtelut antavat samalla sen verran elävyyttä kokonaisuuteen, ettei se tunnu konemaiselta tai puuduttavalta. Mieli voi alitajuisesti havaita vivahteita ja saada niistä inspiraatiota. Suuremmassa kokonaisuudessa on myös dynaamiset kaarrokset, kuitenkin siten ettei äänenvoimakkuutta tarvitse säätää kuunnellessa.

Suosittelen kuuntelun aloittamista verraten hiljaisella voimakkuudella. Kuuloaistimme sopeutuu nopeasti, ja samalla herkkyytemme havainnoida kasvaa muillakin aisteilla. On mahdollista että kuuntelun jälkeen olet tietoisempi omasta tilastasi.

Pidemmissä 20 ja 30 minuutin musiikeissa käytän myös gongia. Sekin on käsin taottu ja enimmäkseen pronssia. Soitan sitä sekä pehmeällä malletilla lyöden, että ns. yliääniottimella, kumipäisellä kapulalla hangaten. Gong tulee mukaan siinä vaiheessa, kun maljoilla on jo ehditty rakentaa levollinen ja rauhoittava äänimaisema. Tässä kohtaa gongin suuri yläsävelikkö avaa metaforisesti suuremman mielen maiseman. Hankaamalla aikaan saadut, oudomman kuuloiset ”luontoäänet” ovat omiaan ruokkimaan alitajuntamme luovaa puolta, ongelman ratkaisua, oivalluksia ja uusia ideoita. Pidemmissä musiikeissa maljat ja gong vuorottelevat siten, että molemmat puolet pääsevät esiin: turvallinen levollisuus ja yllätyksellisempi, inspiroiva luovuus.

Rentoutustekstit olen laatinut vuosien varrella kertyneen kokemuksen ja kokeilemieni harjoitteiden pohjalta. Tässä kohtaa lämpimät kiitokseni Seppo Heinolle, Reetta Vanhaselle ja Veli-Matti Toivoselle, joiden kanssa olen saanut oppia ja työskennellä. Itselleni herkkäkorvaisena muusikkona on tärkeää, että luetun tekstin ja äänessä kuultavan tunnetilan välinen yhteys on luonteva ja aito. Harkitsin myös ammattinäyttelijän palkkaamista lukijaksi, mutta totesin sitten projektini niin henkilökohtaiseksi, että halusin antaa sille myös oman ääneni.

Tallenteen käyttömahdollisuudet ovat erittäin laajat: ruokatuntirentoutus, päivälepo, tenttiin valmistautuminen, lentomatkat, odotustilat ja jonottaminen, outojen tai häiritsevien taustaäänien poissulkeminen (esim. hotellihuoneissa), meditaatio, jooga, retriitti, nukahtamisvaikeudet, levottomuus, kylpeminen, vaativaan tilanteeseen valmistautuminen, inspiraation haku jne.

Joskus kysytään voiko kuulokkeilla hyötyä maljarentoutuksesta, kun maljojen värähtelyn tunteminen on kuitenkin tärkeä osa kokonaisuutta?

On totta, että ääni sinänsä on vain osa kokonaisuutta. Mikäli on mahdollista hakeutua maljojen kanssa samaan tilaan ja myös koittaa soivaa maljaa omalla kädellä ja keholla, kokemuksesta tulee kokonaisvaltaisempi. Sen jälkeen on myös helpompaa palauttaa mieleen ja kehoon tuo itse koettu fyysinen tunne pelkän äänen avulla. Samanaikaisesti voin todeta, että samalla tavalla kuin nähdessämme kauniin ja laadukkaan kuvan järven rannasta ja saunamökistä ja voimme mielikuvissamme matkustaa tuohon maisemaan, samalla tavalla voimme mielessämme muodostaa fyysisen kokemuksen miltä värähtely tuntuu, kunhan soiva kuva on laadukas ja äänimaisema on miellyttävä.

Otan mielelläni vastaan palautetta, käyttäjäkokemuksia sekä ideoita uusista mahdollisuuksista äänimaljojen käytössä yhteydenottolomakkeen kautta.

Hyvää matkaa maljojen kanssa!

Jätä kommentti